Maanantaina 15.5.2023 kokoontui Tornioon runsas joukko yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kutsuvieraita sekä Lappian henkilöstöä, opiskelijoita ja luottamushenkilöitä juhlistamaan läntisen Lapin kuntien rakentamaa ammatillisen koulutuksen 70-vuotista yhteistyötä. Vuonna 1953 perustettiin ensimmäinen kuntainliitto, Länsi-Pohjan kuntain ammattioppilaitos. Nykyisen koulutuskuntayhtymän kahdeksasta jäsenkunnasta oli mukana viisi kuntaa — Tornio, silloinen Kemin maalaiskunta nykyinen Keminmaa, Tervola sekä Tornionjoen yläjuoksun kunnat Ylitornio ja Pello sekä Alatornio ja Karunki, jotka nykyisin kuuluvat Tornioon. Valtioneuvosto myönsi kuntainliitolle luvan perustaa poikien valmistava ammattikoulu Tornioon toukokuussa 1953.
Lappian yhtymähallituksen puheenjohtaja Outi Keinänen kertoi tervetuliaispuheessaan alueemme ammatillisen koulutuksen historiasta. Sen eri vaiheista oppilaitoksina, kuntayhtyminä ja koulutuksenjärjestäjänä aina nykymuotoiseen Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappiaan saakka. Keinäsen mukaan ammatillinen koulutus on ollut ja on edelleen keskeisessä roolissa sekä yksilön hyvinvoinnin että hyvinvointivaltion ylläpitämisessä ja paikallisen kehityksen edistäjänä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksessä ylijohtaja Petri Lempinen korosti, että on hienoa juhlia merkittävää historiaa ja ponnistaa siitä tulevaisuuteen. Lempinen antoi tunnustusta Lappian vahvalle toiminnalle olla eturintamassa kehittämässä ammatillista koulutusta. Hän korosti Lappian roolia tärkeänä kumppanina työelämälle ja poikkeuksellisen vahvana aluekehittäjänä.
Lappialla on vahvat perustukset tiellä tulevaisuuteen
Lappian vs. kuntayhtymän johtaja Juha Kallo katseli tyytyväisenä juhlaseminaariin kokoontunutta väkeä, jossa oman henkilöstön ja opiskelijoiden lisäksi oli merkittävä joukko työelämän edustajia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä.
— Työnantajana olemme saaneet hyvää palautetta henkilöstöltämme. Meihin luotetaan ja lappialaiset voivat vaikuttaa omaan työhönsä. Meillä on hyvä perusta tulevaisuuteen, kun meillä on pätevä ja koulutettu henkilöstö. Kilpailu osaavasta henkilöstöstä kasvaa edelleen ja tunnistamme, että olemme samassa haasteessa työnantajana kuin muutkin. Lappialla on aina ollut teknologiaa ja huippu oppimisympäristöt, kassavaroja, hyväkuntoiset kiinteistöt, mutta ilman osaavaa henkilöstöä meillä ei olisi mitään.
Lappiassa tehdään parhaillaan vahvaa strategiatyötä ja rakennetaan tietä tulevaisuuteen. Vs. kuntayhtymän johtaja Juha Kallo korosti puheessaan, että tulevaisuus tehdään yhdessä. Tulevaisuus tuo tullessaan sekä haasteita, kriisejä, mahdollisuuksia että yllätyksiä. Mutta mahdottomiltakin tuntuvat asiat on tehty voitettaviksi. Juha Kallo siteerasi presidentti Niinistön sanoja — Kannattaa muistaa, sille joka mahdottoman voittaa, on kaikki mahdollista.
Vastuullinen metsäteollisuus on tulevaisuuden menestyjä
Seminaarin juhlapuhuja, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä, korosti puheessaan aikamme vahvaa muutosta, joka on käynnissä myös Metsä Groupin toiminnassa. Hän korosti yrityksen kansallista tehtävää bio- ja kiertotalouden sekä resurssitehokkuuden toteuttajana. Tätä toimintaa tukee Metsä Groupin käyttöön ottamat uudistavan metsätalouden periaatteet, joiden pohjalta yrityksen tavoitteena on luonnon tilan vahvistaminen vuoteen 2030 mennessä osana uudistavan metsätalouden strategiaa.
Kemiin valmistuu tämän vuoden kolmannella neljänneksellä pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos. Hämälä korosti, että edelläkävijyys vaatii investointeja. Lappiakin on hyvin tässä ajassa ja on tiedostanut mitä yhteiskunta tarvitsee. Metsäteollisuudella on vahva vaade ja tarve muuttaa toimintaa. Siihen muutokseen tarvitaan tukea myös Lappialta.
Paneelikeskustelussa vahvoja nostoja työvoiman saannin turvaamisesta
Juhlaseminaarin paneelikeskusteluun saimme merkittäviä vaikuttajia sekä ammatillisen koulutuksen edusvalvonnasta että kumppanuusyrityksistä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu toimii laajan koulutuksen järjestäjäkentän edunvalvojana. Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Arja Laitinen edustaa yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. Globaalin ruostumattoman teräksen valmistajan Outokumpu Oyj:n Ferrochrome -liiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassi ja bioenergia-, kierrätys-, logistiikka- ja tehdaspalveluja tuottavan Pohjaset Oy:n myyntijohtaja Raimo Pohjanen ovat pitkäaikaisia Lappian yritysyhteistyökumppaneita. Opiskelijaedustaja, yrittäjä Santeri Lintula valmistui Lappiasta viime vuonna liiketoiminnan alalta ja jatkaa opintoja Lapin ammattikorkea-koulussa. Hän on rekisteröinyt oman vaatemerkkinsä yritykseksi. Lappian vs. rehtori Sanna Laihinen toi paneelikeskusteluun vahvan pedagogisen osaamisen ja koulutuksenjärjestäjän näkökulman työvoiman saannin turvaamiseksi koulutuksen keinoin.
— Kaikilla aloilla ja alueilla osaaja- ja osaamispulaa. Kaikki töihin ja mieluummin pitkillä työurilla.
— Kesäharjoittelijat hyvä reitti tulla pysyvään työsuhteeseen.
— Logistiikka-alalle saadaan tällä hetkellä tekijöitä. Tulevaisuudessa erityisosaajista pula tulossa.
— SOTE-henkilöstön osaajia puuttuu nyt 7000. Vuonna 2035 eri alojen tehtäviin tarvitaan 200 000 osaajaa kokeista koodareihin.
— Työnantajat pystyvät palkkaamaan opiskelijoita jo opiskelujen aikana.
— Kansainvälisten tekijöiden rekrytointi perheittäin. Ammattiopistoissa tehty pitkään kotoutumiskoulutusta.
— Kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden rekrytointi tehtävä kestävästi ja eettisesti. Etsitään myös puolisoille töitä.
— Työnantajan rooli ja panostus monikulttuurisuuteen.
— Yleisten kielikokeiden järjestäminen nonstoppina, ei vain kaksi kertaa vuodessa.
— Työurien pidentämistä edistettävä nopeammilla opintopoluilla ammattiopistosta korkea-asteelle.
— Psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä huolehtiminen.
— Sotealalla eläkeläiset pelastavat tällä hetkellä sekä joulut että juhannukset.
— Työhyvinvoinnista huolehdittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ennenaikaiset eläköitymiset vältettävä.
— Porkkanoita, että eläkeiässä olevat hyväkuntoiset haluavat jatkaa työelämässä.
— Sekä opiskeluun että työpaikoille moniammatillisuutta. Kaikilla aloilla tarvitaan polkuja parempiin työtehtäviin, esimerkiksi hoiva-avustajasta hoitajaksi.
— Teollisuudessa joudutaan pohtimaan, millaiset kelpoisuudet pidetään korkealla.
— Työperäisen maahanmuuton edistämiseen kaikki keinot käyttöön, erityisesti panostus kielikoulutukseen.
— Työelämän ja oppilaitosten välinen jatkuva keskusteluyhteys ja yhteistyössä koulutetaan osaajia työelämän tarpeisiin. Yhteinen tahtotila.
— Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä kyselyt, kartoitukset ketkä haluavat ja pystyvät työllistymään. Rakennetaan yksilölliset työllistymispolut.
— Työelämäpalvelujen vuoden 2025 uudistuksessa yksilöllisiä ratkaisuja, esimerkiksi eläke- ja palkkatyön yhdistäminen.
— Lähtökohta, että työnteko kannattaa, palkka parempi kuin edut ja tuet. Työ tuo yhteiskunnalle lisäarvoa. Työn kautta rakennetaan yhteiskuntaa, ei etujen kautta.
— Töiden uudelleen organisointi.
— Koulutuksen ja tutkintorakenteiden uudelleen muotoilu, eri alojen välisiä tutkinnonosia. Koulutuksien räätälöinti työnantajien tarpeisiin.
— Koulutuksen hyvä laatu ja opinnoissa hyvä jaksaminen vähentää stressiä.
Lappian yhtymähallituksen puheenjohtaja Outi Keinänen kiitti juhlaseminaarin onnistumisesta yleisöä sekä puhujia, panelisteja ja muita esiintyjiä sekä kaikkia juhlan järjestelyistä vastanneita. Hän totesi, että puheenvuoroissa tuli esille ammatillisen koulutuksen ja osaavan työvoiman merkitys alueen elinvoiman menestystekijöinä.
Keinänen nosti Lappian näkökulmasta esille tarvittavia kehityskohteita muun muassa koulutuksen rahoituksessa huomioitavaksi. Lapin pitkät etäisyydet, harva asutus ja julkisen liikenteen puuttuminen sekä joissakin kunnissa vuokra-asuntojen puuttuminen ovat aina suurempi haaste koulutuksen järjestämiselle taloudellisesti. Rajayhteistyön tarpeet sekä Lapin maakunnan merkityksen kasvu huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta on huomioitava jatkossa paremmin. TE-palvelujen organisointi Lappian kuntayhtymän avulla on uusi mahdollisuus omistajakunnille ja muulle Lapille. Väestörakenteen muutos haastaa koko Suomea, erityisesti työelämää ja koulutusta.
Outi Keinänen totesi lopuksi, että Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja sen edeltäjät ovat olleet keskeisiä toimijoita monien suurten yhteiskunnallisten murrosten keskellä. Ammatillisen koulutuksen tiiviit yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan ovat erottamaton osa toimintaa. Jatkakaamme vuoropuhelua ja tiivistä yhteistyötä edelleen.
