Peräpohjolan sipulit – Tervolan ja lähialuiden ryvässipulien tiedonvälityshanke

Tavoitteet

Tervolan alue on ollut vanhastaan tunnettua ryvässipulin viljelyseutua. Ryvässipulista saatiin 1900-luvun alkupuolella isoa ja hyvälaatuista satoa, jota riitti laajamittaiseen myyntiin. Perä-Pohjolan istukassipuli oli haluttua Etelä-Suomea myöten ja sen maineen perustana oli seudun vahva ryvässipulin viljelyosaaminen.

Ryvässipulin viljely on kutistunut kotitarveviljelyksi. Pitkään viljeltyjä ryvässipuleita tiedetään kuitenkin vielä löytyvän Peräpohjolan alueelta. Kokonaiskäsitystä ryvässipulien ja niiden erilaisten kantojen määrästä ja niiden keskinäisistä sukulaisuuksista ei ole. Ryvässipulit ja niiden viljely- ja käyttötavat ovat osa paikallista kulttuurihistoriaa. Ne viljelijät, jotka tuntevat eri kantojen viljelyhistoriaa ja käytössä olleita viljely- ja säilytystekniikoita ovat jo iäkkäitä. Tietoa kerätään haastatteluilla ja tapahtumissa. Kerätty tieto kootaan Peräpohjolan sipulit-julkaisuksi. Mahdolliset uudet löydetyt ryvässipulien kannat toivotaan tallennettavaksi kansalliseen ryvässipulien geenipankkiin.

Kartoitetun ryvässipuliaineiston säilyminen viljelyssä pyritään varmistamaan etsimällä keinoja saada niitä laajempaan paikalliseen viljelyyn. Tavoitteena on lisätä paikallista ryvässipulihistorian tunnettuutta, viljelytietämystä ja auttaa kohtaamaan viljelijöitä ja sadon käyttäjiä. Ryvässipulin tavanomaisesta sipulista poikkeavat makuominaisuudet kiinnostavat kuluttajia. Hyvien ryvässipulikantojen viljely istukkaiksi ja ruokasipuliksi voi tuoda lisätuloa alueen puutarhaviljelijöille ja
tarjota jatkojalostuksen mahdollisuuksia.

Hanke jakautuu neljään toimenpidekokonaisuuteen: ryvässipulien keruu alueen viljelijöiltä, ryvässipulin viljelyhistorian ja -tapojen tallentaminen, ryvässipulikantojen välinen vertailu sekä hallinto ja viestintä. Hanke toimii koko Peräpohjolan Leaderin toiminta-alueella. Päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus ja osatoteuttaja Kemi-Tornionlaakson
koulutuskuntayhtymä Lappia.