Luonnonvarakeskus (Luke) ja Ammattiopisto Lappia allekirjoittivat maaliskuussa sopimuksen geenivarakarjan ylläpidosta. Pelson vankilatilan lapinlehmät, suomenlampaat ja kainuunharmaslampaat siirretään opetusmaatilalle Tervolan Louelle vuoden 2022 aikana. Järjestelyllä mahdollistetaan geenivarakarjan säilyttäminen ja eläinten hoidon jatkuvuus.
Luken ja Lappia Ammattiopiston yhteistyöllä turvataan pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmien, suomenlampaiden, kainuunharmaslampaiden ja niiden jälkeläisten geenivarojen säilytys ja ylläpito.
Alkuperäisrotujen suojelun tavoite on ylläpitää kotieläinlajien perinnöllistä monimuotoisuutta tulevia jalostustarpeita varten. Pelson vankilatilalle perustettiin 1980-luvun puolivälissä pohjoissuomenkarjalle niin sanottu elävä geenipankki. Tilalla on lisäksi kasvatettu suomenlammasta ja uhanalaista kainuunharmaslammasta.
– Pelson vankilatila Vaalassa pelasti pohjoissuomenkarjan. Sillä ja muilla roduilla on tieteellinen ja tutkimuksellinen arvo, ja ne ovat osa kulttuurihistoriaamme. Rodut perustuvat eläinkantoihin, joita Suomeen levisi myöhäiseltä kivikaudelta lähtien, tutkimusprofessori Juha Kantanen Lukesta kertoo.
Geenivarakarja siirtyy Ammattiopisto Lappian opetusmaatilalle syksyllä 2022
Geenivarakarja siirretään Tervolan Louelle Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseen syksyllä 2022. Luken ja Lappian yhteistyö koskee pohjoissuomenkarjan, suomenlampaiden, kainuun¬harmas¬lampaiden ja niiden jälkeläisten geenivarojen säilytys- ja tutkimus¬työtä, kestävän kehityksen mukaista eläingeenivarojen hyödyntämistä ja eläin¬geeni¬varoihin liittyvää opetusta ja osaamisen kehittämistä.
Geenivarakarjan yhteistyösopimus on hyvä esimerkki molempia osapuolia hyödyttävästä kumppanuusmallista. Ammattiopisto Lappian Louen toimipiste tarjoaa erinomaiset edellytykset geenivarakarjan säilyttämiseen ja ylläpitämiseen, hanketoimintaan ja maatalouden kenttäkokeisiin.
– Nyt solmittu sopimus täydentää viime vuonna Luken ja Lappian välillä solmittua Pohjoista alkuperää olevien puutarhakasvien geenivarannon hoitosopimusta. Maatalouden lisäksi Louella on puutarha-alan koulutusta, monipuolista energiantuotantoon liittyvää käytännön tutkimusta ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen liittyvää kehittämistoimintaa. Luken osaamista voidaan hyödyntää Louen ammatillisessa opetuksessa ja kehittämishankkeissa. Lapinlehmiä, suomenlampaita ja kainuunharmaslampaita hyödynnetään maatalousalan perustutkinto- ja maatalousalan ammattitutkinto sekä Green Care -painotteisessa koulutuksessa, tuotekehityksessä ja viestinnässä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi kertoo.
Huhtikuussa 2021 Lappian Louen toimipisteessä käynnistyvillä rakennustöillä tehdään geenivarakarjalle ja -lampaille ajanmukaiset tuotantotilat, joissa eläingeenivarojen säilyttäminen ja ylläpito voidaan toteuttaa.
Luke koordinoi Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallista geenivaraohjelmaa ja toteuttaa Suomessa lakisääteistä geenivaratyötä yhdessä sidosryhmien kanssa sekä vastaa geenivaroihin liittyvästä tutkimuksesta. Kansallinen geenivaraohjelma ohjaa eläinten, kasvien, metsäpuiden ja kalojen geenivarojen säilytystä, suojelua ja kestävää käyttöä koskevaa toimintaa. Eläingeenivarojen säilytys on hajautettu useille julkisille ja yksityisille toimijoille. Elävän alkuperäiskarjan lisäksi eläingeenivaroja turvataan jalostusohjelmilla sekä säilyttämällä alkuperäisrotujen pakastettua siemennestettä, munasoluja ja alkioita geenipankissa nestetypessä.
Lisätietoja
Juha Kantanen (Luken eläingeenivaratyö), puh. 029 532 6210, juha.kantanen(at)luke.fi
Antti Päivärinta, osaamispalvelujohtaja, puh. 050 461 2318, antti.paivarinta(at)lappia.fi,
Jarmo Saariniemi, toimipaikkapäällikkö, puh. 0400 337 169, jarmo.saariniemi(at)lappia.fi
(Lappia, geenivarayhteistyö)
Juha Kallo, talousjohtaja, puh. 050 427 6437, juha.kallo(at)lappia.fi Lappia
(Lappia, rakennuttaminen)
